“Kyse ei ole vain Turun ja Helsingin välisestä junasta, vaan päätöksestä, joka vauhdittaa kasvua koko maassa,” liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Aleksi Jäntti sanoo.
Rakentamisvaihe tuottaa lähes 15 000 henkilötyövuotta, noin 700 miljoonaa euroa palkkatuloja ja satoja miljoonia euroja verotuloja valtiolle ja kunnille. Pitkällä aikavälillä hankkeen on arvioitu lisäävän Suomen bruttokansantuotetta 5–6 miljardilla eurolla ja synnyttävän useiden miljardien yksityiset investoinnit.
“Näiden lukujen valossa voi todeta, että kyseessä on todellinen talousveturi, joka vetää Suomen kasvuun vuosikymmeniksi eteenpäin,” Jäntti painottaa.
“Nopeampi raideyhteys palvelee matkustajien lisäksi koko Suomen taloutta. Kun ihmiset ja yritykset voivat liikkua sujuvammin, syntyy kasvua, työpaikkoja ja uusia mahdollisuuksia.”
Länsirata yhdistää Uudenmaan ja Varsinais-Suomen vahvemmin yhdeksi, noin 1,5 miljoonan suomalaisen työmarkkina-alueeksi, joka laajentaa työn ja koulutuksen saavutettavuutta. Samalla se vahvistaa alueellista tasa-arvoa ja elinvoimaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Etelä-Suomen isoimpien kaupunkien, kuten Tampereen, Turun ja pääkaupunkiseudun välisten yhteyksien kehittäminen on ratkaisevan tärkeää koko maan kasvulle. Siksi investoinnit raideyhteyksiin näiden kaupunkien välillä ovat panostus tulevaisuuteen. Myös päärataan, joka yhdistää Tampereen ja pääkaupunkiseudun, on tehty tällä hallituskaudella merkittäviä investointeja.
“Etelä-Suomen kasvukolmio – pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku – on koko maan veturi. Kun nämä kaupungit kytketään tehokkailla raideyhteyksillä yhteen, hyöty ulottuu luultuakin laajemmalle Suomeen,” Jäntti sanoo.
Jäntin mukaan hanke on myös huoltovarmuusteko. Uusi yhteys parantaa liikenteen toimintavarmuutta ja kytkee Suomen vahvemmin osaksi Euroopan raide- ja meriliikenteen ydinverkkoa.
“Kyse on taloudesta, turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. Länsirata maksaa itsensä takaisin kasvuna ja verotuloina,” Jäntti tiivistää.