Komissio korostaa, että kyse ei ole pelkästään unionin itäisten maiden kansallisista rajoista – kyse on Euroopan rajoista. Itärajan tilanne vaikuttaa koko Eurooppaan. Hybridisodankäynti, muuttoliikkeen välineellistäminen, talouden ja kaupan häiriöt sekä väestön poismuutto ovat vaikuttanut erityisen voimakkaasti alueisiin yhdeksässä jäsenmaassa. Nämä maat ovat Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Unkari, Romania ja Bulgaria.
Siitä lähtien kun Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan, EU on lisännyt poliittista, teknistä ja taloudellista tukeaan unionin itäisille alueille. Tuella on parannettu infrastruktuuria, vahvistettu talouden häiriönsietokykyä, kehitetty puolustusvalmiuksia, ratkottu energiaan ja yhteyksiin liittyviä haasteita ja luotu työllistymismahdollisuuksia. Sodan jatkuessa itäisten alueiden talous ja turvallisuus kuitenkin heikkenevät edelleen. Sen vuoksi EU:n on lisättävä tukeaan.
Tämänpäiväisessä tiedonannossa vahvistetaan, että komissio tulee kiinnittämään erityistä huomiota unionin itäisiin alueisiin, joilla on yhteinen raja Venäjän, Valko-Venäjän tai Ukrainan kanssa. Komissio toteaa, että tilanne on erityisen haastava Venäjän vastaisella rajalla.
Tiedonannossa esitetyt tukitoimet on jaoteltu viiteen kategoriaan:
- Turvallisuus ja resilienssi
• Kehitetään itäisen sivustan valvonta -aloitetta, eurooppalaista droonipuolustusaloitetta, eurooppalaista ilmapuolustuskilpeä sekä eurooppalaista avaruuspuolustuskilpeä.
• Tuetaan kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja sotilaallisen liikkuvuuden edistämistä.
• Luodaan toimijoiden verkosto, joka parantaa varautumista ja kannustaa resilienssiä edistävään klusteriyhteistyöhön maiden välillä.
- Kasvu ja alueellinen vauraus
• Helpotetaan rahoituksen saantia. Komissio ehdottaa EastInvest-rahoitusvälineen luomista yhdessä Euroopan investointipankkiryhmän, muiden kansainvälisten rahoituslaitosten ja kansallisten kehityspankkien kanssa.
- Paikalliset vahvuudet
• Pyritään tukemaan unionin itäisen reunan alueiden vahvuuksia esimerkiksi teollisuudessa, maataloudessa, metsätaloudessa ja luonnonvaroissa.
• Tuetaan kiertotalouden aloitteita, kuten teollisen symbioosin keskittymiä ja alueellisia biotalouden keskuksia.
• Edistetään esimerkiksi Baltian maiden sähköjärjestelmän integrointia eurooppalaisiin verkkoihin ja rajat ylittävän vetyinfrastruktuurin, kuten Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisen vetykäytävän, kehittämistä.
- Yhteydet
• Edistetään digitaalisia yhteyksiä ja parannetaan liikenneverkkoja, mukaan lukien kaksikäyttöinfrastruktuuria, kuten teitä, rautateitä ja satamia.
- Ihmiset
• Etsitään ratkaisuja väestökatoon ja työvoimapulaan tukemalla koulutuksesta työelämään johtavia polkuja sekä vahvistetaan yhteisöjä tiedotusvälineiden resilienssiä edistävän ohjelman ja disinformaation torjunnan avulla.
Seuraavaksi
Komissio käynnistää vuosittain käytävän korkean tason poliittisen vuoropuhelun EU:n toimien vaikutuksesta EU:n itäisten alueiden kehittämiseen. Ensimmäinen tapahtuma järjestetään 26. helmikuuta 2026. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen avaa tilaisuuden, johon osallistuu itäreunan maiden pääministereitä ja ministereitä. Rahoituslaitosten on määrä allekirjoittaa tilaisuudessa julkilausuma EastInvest-välineen käynnistämisestä.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_26_433