Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli kokouksessaan torstaina 19.2.2026 lakiesitystä, joka sallisi alkoholin kotiinkuljetuksen, rajat ylittävän etämyynnin sekä lisäisi markkinointia. Kokouksessa tuli esiin aiemmin salattu muistio (16.11.2022) Euroopan komission ja Suomen virkamiesten tapaamisesta. Muistion mukaan komissio olisi ollut valmis keskustelemaan Suomen asettamista prosenttirajoista rajat ylittävässä etämyynnissä.
Muistion mukaan komissio piti Suomen aiempaa ehdotusta, eli etämyynnin rajaamista enintään 5,5-prosenttisiin tuotteisiin, selkeänä ja mahdollisena.
Nyt käsittelyssä olevasta lakiesityksestä ei kuitenkaan ole valmistelun aikana keskusteltu EU-komission kanssa, vaikka komissio oli aiemmin valmis keskustelemaan prosenttirajoista. Sen sijaan valmistelussa on annettu ymmärtää, ettei EU-oikeus sallisi rajoituksia.
EHYT pyysi lainvalmistelun aikana nähtäväksi EU:n Pilot-menettelyn asiakirjoja sosiaali- ja terveysministeriöstä. Niitä ei luovutettu, koska ne salattiin vedoten keskeneräiseen Pilot-prosessiin. Asiakirjoista käy kuitenkin ilmi, että käytännössä komission kanssa ei ole käyty neuvottelua kuluvan hallituskauden aikana.
Asiakirjojen salaaminen vaikeutti julkista ja asiantuntijoiden välistä keskustelua valmistelun aikana. Kun tietoa ei ollut saatavilla, hallituksen esittämää ratkaisua pidettiin julkisuudessa EU-oikeuden kannalta ainoana vaihtoehtona.
”Etämyynnin salliminen jopa 80-prosenttisille alkoholijuomille ilman vaihtoehtojen arviointia on vastuutonta politiikkaa. Kaikkien alkoholijuomien etämyynnin salliminen ja ulkomaalaisen tuotannon suosiminen on poliittinen valinta, ei pakko. Päätös heikentäisi suomalaisten terveyttä, lisäisi veronmaksajille koituvia haittoja, vähentäisi verotuottoja ja asettaisi suomalaiset yritykset eriarvoiseen asemaan ulkomaisiin yrityksiin verrattuna”, sanoo EHYTin kehitysjohtaja Heikki Luoto.
Valmistelu ei ole noudattanut eduskunnan aiemmin ilmaisemaa tahtoa. Edellisen alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä eduskunta edellytti yksimielisesti, että etämyyntiä koskevassa lainvalmistelussa tulee varmistaa, etteivät Alkon vähittäismyynnin yksinoikeus ja suomalaisten yritysten yhdenvertaisuus ulkomaisiin kilpailijoihin nähden vaarannu.
”Esitimme jo lausuntokierroksella lukuisten muiden tahojen ohella, että etämyynnin raja tulisi säätää vastaamaan kotimaisen vähittäismyynnin rajoja. Samaan näkemykseen päätyivät muun muassa Valvira ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Lausuntoja ei kuitenkaan huomioitu”, huomauttaa Luoto.
Korkein oikeus ei säädä lakeja, vaan eduskunta
Valmistelussa on vedottu korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO:2025:71. Asia ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Kyseisessä ratkaisussa Korkein oikeus katsoi, että verotuksessa käytetty etämyynnin käsite ei sellaisenaan sovellu alkoholilain tulkintaan. Koska kyse oli alkoholirikoksesta, korkein oikeus ei ottanut yleisesti kantaa siihen, onko alkoholin etämyynti sallittua vai kiellettyä. Ratkaisussa todettiin ainoastaan, että yhden syytetyn harjoittama verolainsäädännössä etämyynniksi katsottu toiminta ei ole alkoholilain vastaista.
Korkein oikeus soveltaa voimassa olevaa lakia. Se ei päätä, millaisia lakien pitäisi olla. Sen ratkaisut sitovat alempia tuomioistuimia ja ohjaavat viranomaisten toimintaa. Lainsäädäntövalta kuuluu kuitenkin eduskunnalle, joka voi säätää uusia lakeja ja muuttaa voimassa olevia säännöksiä.
Suomen on Euroopan unionin jäsenenä noudatettava EU-oikeutta. EU-oikeuden tulkinnasta vastaa viime kädessä Euroopan unionin tuomioistuin. Julkisuuteen tulleiden asiakirjojen mukaan Euroopan komissio olisi kuitenkin ollut valmis hyväksymään prosenttirajojen säätämisen, jos Suomi olisi edistänyt niitä.
EHYT katsoo, että nyt on aika käydä avoin keskustelu hallituksen harjoittamasta alkoholipolitiikasta. Nykyisen alkoholilain päätavoite on haittojen ehkäisy, mutta nyt on pikemminkin edistetty haittoja.
EHYTin mukaan eduskunnan tulisi keskeyttää asian käsittely ja palauttaa lakiesitys uuteen valmisteluun.