“Virallinen tulos heijastaa maailmanpolitiikan synkkää tilannetta, eikä siksi yllätä. Onneksi tiedämme, että ihmiskunnan todellinen kyky nopeuttaa ratkaisuja on paljon suurempi. Myös tästä näimme Belémissä merkkejä, kun fossiilisista irtautumista ajava rintama vahvistui entisestään ja metsien puolustajat yhdistivät voimiaan”, toteaa Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen.
Ilmastokokousta sähköisti Kolumbian johtama aloite, joka keräsi valtioita yhteiseen rintamaan vaatimaan tiekarttaa fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi. Lopulta näiden maiden joukko kasvoi 87 valtioon. Aloitetta tiekartasta aiotaan nyt viedä eteenpäin siihen halukkaiden hallitusten voimin. Keskusteluja on tarkoitus jatkaa Hollannin ja Kolumbian koolle kutsumassa kokouksessa huhtikuussa. Kyseessä on ensimmäinen kansainvälinen kokous, joka keskittyy nimenomaan fossiilisista irtautumiseen. Lisäksi Brasilia aikoo puheenjohtajan roolissaan jatkaa keskustelua tiekartoista, koskien sekä fossiilisista polttoaineista irtautumista että metsäkadon pysäyttämistä, tarkoituksenaan raportoida niistä seuraavan kokouksen puheenjohtajalle.
“Siinä, että öljyntuottajamaat jarruttavat päätöksiä, ei ole mitään uutta. Sen sijaan uutta on se päättäväisyys, jolla kehittyvät maat, Kolumbia etunenässä, johtavat nyt liikettä fossiilisista irtautumiseksi. Ja että jopa Australia, suuri hiilen ja kaasun tuottaja, liittyi vihdoin joukkoon. Myös Suomen tulee nyt olla tiiviisti mukana jatkotyössä”, Kosonen jatkaa.
Metsien roolista puhuttiin Belémissä ehkä enemmän kuin koskaan. Myös alkuperäiskansojen johtajia oli koolla ennätysmäärä ja heidän viestinsä näkyi ja kuului. Vaikka viralliset päätökset jäivät laihoiksi, luvattiin metsien suojeluun eri yhteyksissä vähintään 9,5 miljardia dollaria rahoitusta, eli enemmän kuin yhdessäkään kokouksessa koskaan aiemmin. Osa rahoista on osoitettu suoraan suojeluun ja osa rahastoon, jonka tuotot käytetään suojeluun.
“Metsät eivät saaneet virallisissa päätöksissä sitä roolia, mikä niille kuuluisi. Emme silti lähde Belémistä tyhjin käsin. Metsäkadon pysäyttäminen lähivuosina on yhä täysin mahdollista, ja Brasilian esimerkki metsäkadon puolittamisesta rohkaisee jatkamaan. Metsien ilmastokestävä käyttö ei kuitenkaan koske vain trooppisia maita, vaan edellyttää päättäjiltä täysin uutta otetta myös meillä Suomessa, missä metsät on hakattu päästölähteeksi”, toteaa Belémistä Greenpeacen luonnonsuojeluasiantuntija Jehki Härkönen.
“Oikeudenmukaisuus ja vastuunkanto eivät ole kovassa huudossa juuri nyt. Samalla on selvää, että ilmastokriisin seuraukset eivät pysähdy valtioiden rajoille, eivätkä tulimyrskyt kierrä rikkaidenkaan kartanoita. Tarvittavan ilmastorahoituksen kokoaminen nykyistä päättäväisemmin on vauraille maillekin kansallinen intressi – investointi turvallisuuteen. Siksi jankkauksesta pitää päästä eteenpäin. Fossiilitaloutta ja sillä tahkottuja voittoja tulee jatkossa verottaa nykyistä tehokkaammin, aiheuttaja maksaa -periaatteella”, Kaisa Kosonen toteaa.