Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo ja sosiaaliturva- ja tasa-arvoministeri Sanni Grahn-Laasonen kertovat kannattavansa sosiaalisen median rajoituksia alle 15-vuotiaille.
”Tutkimusnäyttö sosiaalisen median haitoista lasten ja nuorten hyvinvoinnille on vahvaa ja kasvaa jatkuvasti. Runsas somen käyttö on yhteydessä mielenterveysongelmiin, liikkumattomuuteen ja heikompaan unen laatuun. Me haluamme taata lapsille turvallisen kasvuympäristön,” Orpo sanoo.
Grahn-Laasonen korostaa, että vapaaehtoiset suositukset eivät enää riitä:
”Suuret somejätit eivät ole kyenneet suojelemaan lapsia. Sosiaalinen media altistaa liialliselle ruutuajalle ja lapsen turvallisen kasvun kannalta vahingolliselle sisällölle, joka voi liittyä esimerkiksi varhaisiin ulkonäköpaineisiin, syömishäiriöihin ja seksuaaliseen häirintään. Suomen tulee muiden Pohjoismaiden tavoin ryhtyä toimiin ja rajoittaa somen käyttöä alle 15-vuotiailta lapsilta. Se auttaa myös perheitä, kun linja on yhteinen.”
Pohjoismaat kulkevat samaan suuntaan
Muissa Pohjoismaissa valmistellaan jo rajoituksia sosiaalisen median käyttöön. Australia on säätänyt ensimmäisenä maana somekiellon lapsille ja nuorille.
”Kännykkäkielto kouluissa oli tärkeä askel oppimisrauhan turvaamiseksi, mutta se ei ratkaise vapaa-ajalla tapahtuvan somen käytön haittoja. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa valmistellaan somekieltoa alle 15-vuotiaille. Myös Suomen on toimittava,” Orpo painottaa.
Pääministeri käynnistää selvitystyön sosiaalisen median ikärajan toteuttamisesta, jossa selvitetään valvontaan, määrittelyyn ja mahdollisiin poikkeuksiin liittyviä kysymyksiä.
Nuorten näkökulma on tärkeä
Sosiaalinen media on monille nuorille tärkeä osa arkea. Sosiaalisen median kautta solmitaan ja ylläpidetään ystävyyssuhteita, sekä saadaan tietoa maailmasta.
”Emme tahdo vähätellä somen merkitystä nuorille. Siksi haluamme, että heillä on turvallisia tapoja olla yhteydessä toisiinsa ja saada tietoa. Somen rajoittaminen ei ole rangaistus, vaan suojakeino turvallisemman lapsuuden puolesta”, Grahn-Laasonen painottaa.
Grahn-Laasonen sanoo olevansa huolissaan esimerkiksi tyttöjen todella aikaisin alkavista ulkonäköpaineista ja mielenterveyden haasteista sekä somessa tapahtuvasta kiusaamisesta. Myös seksuaalisen häirinnän torjumiseen on etsittävä ratkaisuja.
Tavoitteena turvallinen lapsuus
Uudenlainen ikäraja tukisi vanhempia ja varmistaisi, että jokaisella lapsella on mahdollisuus turvalliseen, somevapaaseen lapsuuteen taustasta riippumatta.
”Kun kyse on lasten hyvinvoinnista, vastuu on aikuisilla. Lasten pitää saada olla lapsia ja elää hyvinvointia tukevaa arkea. Sääntely ei poista digitaalisen kasvatuksen merkitystä”, Orpo ja Grahn-Laasonen toteavat.