Tutkimuksen mukaan rekrytointi on edelleen vahvasti tarvepohjaista ja sen tavoitteena on turvata työvoimaa ja erityisosaamista. Sen sijaan uusia markkinoita ja uusia ideoita haetaan huomattavasti harvemmin, vaikka juuri niissä olisi suurin kasvupotentiaali.
Business Finlandin vuonna 2025 toteuttama tutkimus näyttää, miten kansainvälisten osaajien merkitys suomalaisissa yrityksissä on muuttunut. Vertailukohtana on vuonna 2022 tehty ensimmäinen selvitys.
– Merkittävästi kasvaneet yritykset ovat palkanneet kansainvälisiä osaajia muita useammin myös asiantuntija-, esihenkilö-, ylempi toimihenkilö- sekä johtotehtäviin. Vastaava ilmiö näkyi myös vuoden 2022 aineistossa, Work in Finlandin asiantuntija Joonas Halla kertoo.
Liikevaihtoa tarkastellessa havaittiin, että yhteenlaskettu liikevaihto oli noussut niissä yrityksissä, joissa kansainvälistä työvoimaa hyödynnettiin, ja vastaavasti laskenut niissä yrityksissä, joissa kansainvälistä työvoimaa ei ole hyödynnetty.
Polarisaatio näkyy toimialoilla
Yritykset, jotka ovat palkanneet kansainvälisiä osaajia, palkkaavat heitä nyt aiempaa enemmän. Nämä yritykset myös näyttävät kasvavan nopeammin kuin yritykset, joissa kansainvälistä työvoimaa ei hyödynnetä. Samaan aikaan monessa yrityksessä rekrytointi on vähentynyt ja englannin kielen käyttö työssä laskenut.
– Tulokset ovat yllättäviä ja päinvastaisia kuin olisi voinut odottaa. Kansainvälistä työvoimaa on kokonaisuutena käytetty hieman harvemmin, mutta niissä yrityksissä, jotka sitä tekevät, käyttö on vahvistunut, Halla kertoo.
Suomalaisten yritysten kasvu on yleisesti hidastunut, mikä näkyy myös tuloksissa: edelleen 49 % (2022: 64 %) yrityksistä näkee kansainvälisten osaajien tuoneen kasvua. ICT-toimialalla kasvu on säilynyt lähes ennallaan (60 % vs. 63 % vuonna 2022), mutta teollisuudessa lasku on jyrkkä (44 % vs. 65 %). Ylempiin tehtävänkuviin rekrytoineissa yrityksissä kansainvälisten rekrytointien on kuitenkin koettu luoneen useammin merkittävää kasvua.
Syyt ja esteet kansainväliseen rekrytointiin
Kansainvälisen rekrytoinnin vaikutukset työkulttuuriin nähdään edelleen lähtökohtaisesti positiivisina. Tärkeimmät syyt ovat työvoiman ja erityisosaamisen varmistaminen. Tänä vuonna uutena merkittävänä syynä nousi esiin myös motivoitunut työvoima.
Esteitä kansainvälisten osaajien palkkaamiselle on nyt 7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin aiemmin, eikä maahanmuuttopolitiikalla näytä olevan kielteisiä vaikutuksia rekrytointimahdollisuuksiin. Sen sijaan kielitaidon puute on noussut merkittäväksi esteeksi, ja sen osuus on kasvanut 15 prosenttia. Yritykset arvioivat kansainvälisen henkilöstön kasvun olevan huomattavasti maltillisempaa kuin vuonna 2022.
– Kansainvälistä työvoimaa rekrytoidaan pääasiassa Suomesta. Vuoden 2022 tutkimuksessa tätä ei kysytty, joten muutosta ei voida arvioida. On hienoa, että suomalaiset yritykset ovat löytäneet Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien potentiaalin, Halla summaa.