- Lapsiin pitäisi investoida vaikeista ajoista huolimatta. Tämän luulisi olevan kaikille puolueille itsestään selvää. Näin ei valitettavasti ole, Kemppi toteaa.
Suomi sitoutui YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen allekirjoittamalla sen vuonna 1991. Laaja, alle 18-vuotiaita koskeva ihmisoikeussopimus takaa lapsille oikeuden suojeluun, osallisuuteen ja kehittymiseen.
Lapsen oikeuksien sopimus on ainoa ihmisoikeussopimus, johon on kirjattu väestönryhmän edun ensisijaisuus.
- Suomi on sitoutunut lapsen edun ensisijaisuuteen Tämä ei näy kuitenkaan arjessa riittävästi.
Kempin mukaan ihmisoikeussopimuksen kirjausta ei ole otettu riittävän vakavasti lainsäädäntöä ja päätöksiä tehdessä. Siksi sen yhteys perustuslakiin puuttuu.
- Tämä epäkohta on korjattava.
- Raportin esiin nostamat lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut toteutuvat eriarvoisesti Suomessa. Alueelliset erot sekä äkkipikaiset leikkaukset ovat kasvattaneet eriarvoisuutta.
Kempin mukaan terapiatarvetta on yritetty sumuttaa vippaskonstein esimerkiksi terapiatakuusta puhumalla, vaikka todellisuudessa resursseja on siirretty jonossa vain henkilöltä toiselle.
Kemppi pitääkin lapsiasianvaltuutetun esitystä lastensuojelun kokonaisuudistuksesta tarpeellisena.
- Painopiste on siirrettävä raskaista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin, Keskustan varapuheenjohtaja linjaa.