Kevätuhrin ensi-ilta 1913 oli skandaali aikana, jossa leijuivat ensimmäisen maailmansodan enteet. Djagilevin venäläinen baletti esitti ensi-illassa esityksen sinnikkäästi loppuun asti, vaikka yleisöstä osa juoksi huutaen karkuun. Kevätuhri vavisutti taiteen totuttuja kaavoja ja on vaikuttanut voimakkaasti länsimaisen taiteen kehitykseen. Kevätuhrin aiemmat ja usein varsin vakavat tulkinnat ovat olleet työryhmälle inspiroitumisen aarreaitta. Komedialta ei voida välttyä, kun klovnit avaavat omaa suhdettaan Stravinskyn musiikkiin, aiempiin koreografioihin, uhraamiseen, uhrautumiseen ja uhriutumiseen.
Näyttelijä-tanssija-tuottaja Minna Puolanto tutustui Kevätuhriin nuorena tanssinopiskelijana vuonna 1994, kun hän näki alkuperäisteoksen rekonstruktion Suomen Kansallisoopperassa. “Teos jäi elämään sisälleni. Se oli yksi niistä merkittävistä katsomiskokemuksista, jotka siivittivät omaa kasvuani taiteilijaksi. Tanssin kentälle ja tanssi-ihmisille Kevätuhri on erityinen teos. Olisi todella hienoa, jos esityksiin löytäisivät myös katsojat, jotka eivät ole kuulleet Kevätuhrista aiemmin pihaustakaan.“
Esitys on tulvillaan sanatonta komiikkaa, ja esityskielenä on klovnien puhuma yksinkertainen englanti. Ohjaaja Niina Sillanpään mukaan esityksestä saa paljon irti, vaikka ei englantia täydellisesti taitaisikaan: “Tämä teos on 55 % teatteria, 45 % tanssia ja 100 % klovneriaa. Klovneriassa ei ole mitään vaikeaa tai kryptistä. On erityisen hykerryttävää käsitellä tällaista suurteosta juuri näiden klovnien kanssa, koska he palauttavat teoksen valtaisat teemat aina maan pinnalle.”
Klovnit pääsevät toteuttamaan rituaalinsa elektronisen musiikin tahtiin. Esityksen säveltäjä ja äänimaailman luoja Tommi Lindell kuvailee sävellystään: “Musiikki sisältää joitakin viittauksia Stravinskyn Kevätuhriin ja suunnilleen noudattaa sen tarinallista rakennetta, mutta se on silti nimenomaan näille klovneille tehty.” Lindell pyrkii tavoittamaan ja kuvaamaan asioita, jotka edustavat ihmisen ikiaikaisia pohdintoja: “Kysymyksiä, pulmia, huolia ja pelkoja sekä kaiken kaaoksen keskellä myös toivoa ja onnellisuutta.”
Teos on Red Nose Companyn, Tanssiteatteri Tsuumin ja Stoan yhteistuotanto. Red Nose Companyn Minna Puolanto (Babylon) ja Hanna Seppä (Ré) ovat tehneet esityksiä klovnikaksikkona jo vuodesta 2018. Nyt heidän joukkoonsa liittyy kaksi tanssitaiteilija-näyttelijää Johanna Keinänen ja Kaisa Niemi, jotka ovat tehneet yhdessä fyysistä komiikkaa. Teoksen ohjaa Niina Sillanpää, jolle teos on jo seitsemäs ohjaus Red Nose Companyssa. Musiikin sävellyksestä vastaa musiikin monitaituri Tommi Lindell. Valosuunnittelun toteuttaa Juha Tuisku, ja puvut ja lavastuksen suunnittelee Paula Koivunen.
TYÖRYHMÄ
Käsikirjoitus ja koreografia: Työryhmä
Ohjaus: Niina Sillanpää
Näyttämöllä: Johanna Keinänen, Kaisa Niemi, Minna Puolanto ja Hanna Seppä
Musiikin sävellys ja äänisuunnittelu: Tommi Lindell
Valosuunnittelu: Juha Tuisku
Puku- ja lavastussuunnittelu: Paula Koivunen
Innoittajina: Igor Stravisky, Nikolai Roerich, Vatslav Nižinski…
Yhteistuotanto: Red Nose Company, Tanssiteatteri Tsuumi, Stoa
Kuvat: Jolle Onnismaa
ESITYSTIEDOT
Kesto: 2 h sis. väliaika
Ikäsuositus: Aikuisille, K13
Kieli: eräänlainen englanti
ENSI-ILTA
Ensi-ilta: to 9.4.2026 klo 18.00 Stoa.
Muut: la 11.4. klo 15.00, ti 14.4. klo 18.00, ke 15.4. klo 18.00 ja to 16.4. klo 18.00
Esitys jatkaa kiertueella syksyllä mm. Konepajan näyttämöllä.