Pohjois-Pohjanmaalla oli lokakuun lopussa noin 23 100 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 300 henkeä (+6 %) enemmän kuin vuosi sitten. Syyskuusta työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi noin 700 henkilöllä. Matalasuhdanne pitää maakuntaa edelleen otteessaan – selkeä talouskäänne on epätodennäköinen vielä lähikuukausien aikana. Työnantajilla ei ole merkittävää tarvetta tai mahdollisuutta rekrytoida, ja tämä näkyy alhaisena työpaikkatarjontana verrattuna aiempaan.

Maakunnan työttömyysaste (11,8 %) oli lokakuussa valtakunnan seitsemänneksi korkein. Työttömyysaste vaihtelee maakunnan sisällä suuresti: Seuduittain tarkasteltuna maakunnan alhaisin työttömyysaste oli Haapavesi-Siikalatvan seutukunnassa (8,7 %) ja korkein Oulunkaaren seutukunnassa (13,7 %). Kunnista matalin työttömyysaste oli Limingassa (6,0 %) ja korkein Pudasjärvellä (15,8 %). Oulun työttömyysaste oli 13,4 prosenttia.

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi koko maakunnassa

Pitkäaikaistyöttömien eli vähintään vuoden työttömänä olleiden määrä on jatkanut kasvua. Lokakuussa pitkäaikaistyöttömiä oli noin 10 000, mikä on 1 600 enemmän kuin vuotta aiemmin ja 100 enemmän kuin syyskuussa. Yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli 5 300. Määrä on kasvanut 900 henkilöllä edellisvuodesta. Kaikista Pohjois-Pohjanmaan työttömistä työnhakijoista pitkäaikaistyöttömiä oli 43 prosenttia.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut koko maakunnan alueella. Suhteellisesti eniten kasvua vuodentakaiseen oli Nivala-Haapajärven (+37 %) ja Ylivieskan (+33 %) seutukunnissa. Määrällisesti eniten pitkäaikaistyöttömiä oli Oulun seutukunnassa (7 300 hlöä). Pitkäaikaistyöttömiä on eniten ammatti ei tiedossa (1 500), myyjien (570) ja lähihoitajien (300) ammattinimikkeissä.

Lokakuussa uusien työpaikkoja määrä laski – eniten tarjontaa palvelualoilla

Lokakuun aikana kuntien työllisyyspalveluihin ilmoitettiin avoimeksi noin 1 880 uutta työpaikkaa, mikä on 110 paikkaa vähemmän kuin vuosi sitten ja 170 paikkaa vähemmän kuin syyskuussa. Eniten paikkoja oli tarjolla:

  • palvelu- ja myyntityöntekijöille (esimerkiksi lähihoitajat, kiinteistöhuollon työntekijät ja tarjoilijat),
  • rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöille (esimerkiksi hitsaajat ja kaasuleikkaajat, kirvesmiehet ja rakennuspuusepät sekä moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat) ja
  • muille työntekijöille (esimerkiksi toimisto- ja laitossiivoojat, avustavat keittiötyöntekijät ja rakennusalan avustavat työntekijät).

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *